Tekniikka

Keittiö

Keittiö ja muovi

By on Apr 14, 2014 sisään Keittiö | 0 kommentit

Vilkaisepas seuraava lyhyt You Tube –klippi! ”Plastex Aidosti Auto ja keittiö” –mainoksessa tiivistyy jotakin olennaista meistä suomalaisista. Meillä kuljetetaan, säilytetään ja suojataan ruuat ja nesteet muovirasioihin, kanistereihin ja pulloihin! Suomi oli yksi edelläkävijöistä muovin vallatessa maailmaa. Muotoilijamme nousivat julkisuuteen ottaessaan haltuun muovi moninaiset uudet mahdollisuudet. Muovi on muotoiltavissa vapaammin kuin mikään muu materiaali. Se saadaan myös kestämään ja joustamaan samanaikaisesti. Kuuluisia suomalaisia muovituotteita ovat esimerkiksi Yki Nummen 50-luvun klassikkovalaisimet sekä Eero Aarnion ja Ristomatti Ratian 60-luvun muovihuonekalut ja pienesineet. Ensimmäinen muovitehdas oli vuonna 1921 Tampereella aloittanut Sarvis. Sarviksen muovituotteet valmistettiin maidosta! Varsinaisen maihinnousun koteihin muovitavarat tekivät muovien kehittyessä öljypohjaisiksi. Nykyisin muoveja on monenlaisia ja erilaisiin tarkoituksiin huolellisesti tuotettuja. Keittiön muovipinnat ja muoviset astiat ja aterimet ovat elintarvikemuovia, joka ei sisällä elimistölle haitallisia aineita. Muovien kanssa on kuitenkin syytä olla varovainen, sillä ne eivät kestä kuumaa. Muovit ovat helpottaneet keittiössä erityisesti ruuan säilyttämistä. Seuraavassa mainiossa luennossa ”The Pre-Plastic Kitchen: Preserving Food in the Victorian Home – with Lauren Palmor” kerrotaan, miten ennen pärjättiin keittiössä ilman muovia. Lempituotteeni keittiön muoveissa ovat leikkuualustat. Muovinen alusta on tarpeen silloin, kun viipaloidaan hiuksenohuita siikasiivuja carpaccioon tai pyöritellään silakoita rapeakuorisiksi. Muovialustasta kalan hajun saa pestyä helposti – se kestää vaikka astianpesukoneen myllerryksen. Jääkaapissa tuoksut eivät sekaannu ja aromit säilyvät eheinä, kun ruuat säilyttää tiiviissä muovipurnukassa. Kolmas suosikkimuovituotteeni on Fiskarsin sakset! Niiden muovinen kädensija on superergonominen ja tekee värikkyydessään myös saksien löytämisestä aterinlaatikon uumenista helpoksi myös kokkivieraille. Muovilla on kuitenkin hieman huono maine. Mistä se johtuu, kun tuote on niin näppärä ja kepeä? Muovi on yksinkertaisesti liian halpaa! Sen edullisuus vaikuttaa siihen, että sitä heitetään huolettomasti roskiin. Maailman merillä lilluu muoviatolleja ja linnut tukehtuvat muovijätteeseen. Järkyttävä tilanne ei ole muovin, vaan ihmisten vika. Nykyisin käytettävistä muoveista osa on kierrätettävissä sellaisenaan ja kelpaa raaka-aineeksi uustuotantoon. Osaa muoveista voidaan taas muuntaa uuteen käyttöön sekoittamalla jätemuovia muihin materiaaleihin. Näin syntyvät esimerkiksi kierrätysterassilankut. Ota koppi, vältä turhia kertakäyttöisiä muovipakkauksia ja kierrätä muovisi! Käytä kankaista...

Read More
Keittiö ja teräs

Keittiö ja teräs

By on Apr 3, 2014 sisään Keittiö | 0 kommentit

Lapsuudenystäväni isä omisti tehtaan, joka valmisti teräksisiä tiskipöytiä. Teini-ikään, ja vähän se ylikin, asti se oli meistä todella tylsä ja ankea ala. Emme voineet kuvitella masentavampaa asiaa kuin tiskipöytä! Nuoremmille lukijoille voinen vielä muistuttaa, ettei astianpesukoneita oltu tuolloin keksitty, joten ruostumaton terästaso symboloi meille tiskivuoren äärellä hukattuja tunteja! Polkumme kulkivat sitten eteenpäin suureen maailmaan. Minusta tuli arkkitehti ja ystävästä liiketalouden huippuosaaja. Teräs alkoi taas kummasti kiinnostaa meitä molempia. Arkkitehdille teräs merkitsee mahdollisuuksia – teräksellä saa toteutettua pienin pilarein suuria rakenteita ja sillä saa yhtenäistä suurta pintaa ilman turhia kommervenkkeja. Ekonomille oma pieni terästehdas taas antoi mahdollisuuden näyttää, mihin teräs pystyy, kun se kytketään taidokkaaseen tuotekehitykseen ja markkinointiosaamiseen. Ystäväni tehtaan terästuotteet ovat nyt alansa huippuja – tarjolla on design-altaiden lisäksi keittiön varusteita sekä muun muassa postilaatikoita, puutarhavajoja ja teräsputkia, jotka eivät ruostu. Ruostumaton teräs on yksi keittiön parhaimpia materiaaleja. Pesupöydän ja altaiden ohella terästä löytyy useimmissa jääkaapeissa, uuneissa, liesitasoissa, astianpesukoneissa, pienkoneissa ja kattiloissa. Teräs on vahvaa, kestävää, helposti puhdistettavaa, hygieenistä ja turvallista. Teräksen lämpöominaisuudet ovat loistavat, ja se sopii niin perinteiselle sähköliedelle, kuin kaasuliekin päälle tai keraamiselle tai induktiotasollekin. Teräs kestää myös uunin paahteessa. Isot ruostumattomat teräspinnat ovat keittiössä kätevimmillään harjatulla pinnalla – tällöin tahmatassujen sormenjäljet pysyvät jotenkuten hallinnassa. Mutta kiiltävä kromi on jotain, jolla keittiöön saa kertaheitolla ammattikeittiön ilmettä ja ripauksen luksusta. Kromatut pienkoneet, koukut ja pyyhetangot peilaavat kauniisti keittiön muita värejä ja materiaaleja.  Kiiltävät teräspinnat pääsevät parhaiten oikeuksiinsa, kun niihin yhdistää kontrastoivia pintoja ja materiaaleja – jotakin rosoista, pehmeää tai mattaa. Robusti puu, rouheat tekstiilit ja mattamaalatut väripinnat ovat teräksen parhaita kumppaneita keittiössä. Keittiön teräsmaailman julkkiksia ovat Dualitin kromatut leivänpaahtimet, Iittalan designhuippuina palkitut kattilat ja Alessin säihkyvät kalavadit. Emmekä saa unohtaa kokin parasta ystävää: veitsiä. Veitsien kuninkaisiin kuuluvat japanilaiset MAC-veitset. Nämä käsin hiotut veitset ovat partakoneenteränteräviä ja täydellisesti tasapainotettuja. Teräs istuu käteen myös aterimissa. Me suomalaiset olemmekin hemmoteltuja, sillä olemme saaneet nauttia Hackmanin laadukkaista aterimista jo 1800-luvun lopulta lähtien! Tiedäthän sen tunteen, kun ulkomailla kohotat herkullisen ravintola-annoksen äärellä haarukkasi, ja se on kevyt alumiininen heitukka!  Teräs, keittiö ja hyvä safka kuuluvat...

Read More
Keittiö ja puu

Keittiö ja puu

By on Mar 27, 2014 sisään Keittiö | 0 kommentit

Vuosi sitten matkustin pariksi viikoksi Pohjois-Kataloniaan. Paikallinen arkkitehti Banyolesin pikkukaupungissa on yksi rakkaimmista ystävistäni vuosikymmenten takaa. Viimeksi meillä käydessään hän oli tuonut repullisen katalonialaisia design-esineitä. Nyt halusin iskeä takaisin suomalaisella design-arsenaalilla. Niinpä kokosin muutaman uniikin pikkuesineen Design Centeristä, pellavaisia Jokipiin karheita pyyhkeitä ja ylellisiä serviettejä, sekä roppakaupalla Fazerin sinistä. Jotta design-maailman kattaus olisi täydellinen, hankin myös puusta veistettyjä, perinteisiä ottimia ja voiveitsiä. Tuomiseni otettiin riemulla vastaan ja niitä ihasteltiin koko suvun voimin. Eipä kuitenkaan aikaakaan, kun kierrellessämme pikkuisia vuoristokyliä, osuimme paikalle markkina-aikaan. Tarjolla oli upeita, käsin paikallisesta puusta veistettyjä perinteisiä ottimia ja voiveitsiä! Voi sitä naurun hekotusta. Näin suuri pieni on maailmamme. Onneksi kyseessä ei kuitenkaan ollut ylikansallinen turistikrääsä, vaan todiste hyvästä muotoilusta. Tarpeeseen paikallisesta materiaalista tehdyt puiset aterimet ovat taidonnäyte funktionaalisesta suunnittelusta, joka tuottaa vastaavan tuotteen Euroopan eri laidoilla. Samalla ne viestivät käsityötaidosta ja se kulkemisesta perintönä kulttuurissamme. Puu kaikissa muodoissaan kuuluu keittiöön. Keittiö voi olla rakenteiltaan ja myös pinnoiltaan puuta, miltei kaikki keittiökalusteet ovat puisia tai puuaineisia, työtasot usein ja lihatukit aina ovat puuta.  Lastat, kaulimet, leikkuualustat, kauhat ja ottimet – kaikki ovat perinteisesti puisia. Silikoni- ja muovisekoiteaineet ovat helppohoitoisina ja keveinä osittain korvaamassa puisia käyttöesineitä, mutta puu pysyy luonnollisuutensa, lisäaineettomuutensa ja kauneutensa takia takuuvarmasti myös keittiöissämme. Ainakin minä haluan leikata rapeakuorisen limpun tammisella leikkuulaudalla ja kauhoa joulupuuroa puisella, käsin veistetyllä kauhalla! Silloin on aina toiveissa saada se manteli. Puussa viehättää sen elävyys ja pehmeys. Puu viestittää kuvioillaan elämästä, sen sykkeestä ja ala-ja ylämäistä. Puu on inhimillinen ja luotettava. Puu kutsuu koskettamaan. Markkinoilla on upeita, askeettisia sileitä haapa- ja koivupuisia keittiötavaroita. Mutta tarjolla on myös jalopuisia, tummanpuhuvia ja vaikuttavan upeita aterimia, tarjottimia, kulhoja ja alustoja. Modernit käsityöläiset kokeilevat myös eri puulajien yhdistelemistä ja puun intarsia-kuviointia. Puun mahdollisuudet ovat miltei loputtomat. Oman puunsa ja puutuotteensa löytää parhaiten seuraamalla intuitiotaan. Se mikä kutsuu luokseen ja kehottaa silittämään, on sinun...

Read More
Keittiö on kodin sydän

Keittiö on kodin sydän

By on Mar 25, 2014 sisään Keittiö | 0 kommentit

Keittiö tuo useimmille jo sanana mieleen kodin – ja useimmiten myös äidin siellä hyörimässä.  Keittopisteiden historia on yhtä pitkä kuin ihmisen. Luolien nuotiotulista on kuljettu pitkä matka hydraulisesti esiin nouseviin ultra-kaapistoihin ja höyryuuneihin! Köyhemmissä maissa ruoka valmistetaan edelleenkin maapohjalle rakennetulla avotulella ja ruoka nautitaan suurilta yhteisiltä vadeilta sormin. Meistä high tech –ihmisistä tämä saattaa jopa vaikuttaa romanttiselta. Tai sitten tunnemme sääliä. Yhteinen, jaettu ruokahetki on kuitenkin sosiaalisesti voimaannuttava ja yhteisyyttä vahvistava tapa, jonka arvoja kannattaisi tuoda uudelleen myös omaan ruokakulttuuriimme. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminenhan etäännytti varakkaamman väen ruuanlaiton käytännöistä sadoiksi vuosiksi. Kartanot, villat, residenssit ja linnat varustettiin talouspihoin ja keittiökerroksin, joihin yhteyttä pidettiin vain kutsukelloa nykäisemällä. Keittiöt olivat taloudenhoitajan valtakuntaa, ja kokkaus tehtiin suururakkana. Keittiön keskipiste on aina ollut liesi ja uuni. Valtavat muuratut laitokset hallitsivat ennen keittiöitä ja ruoka säilytettiin erillisessä varastossa. Työtilana toimi suuri pöytä ja astiat ripustettiin säilöön seinille. Kun jääkaapit ilmestyivät markkinoille 1920-luvulla, raivattiin keittiöön tila tälle suurelle ihmelaitteelle. Tähän asti ruoka oli lähinnä kuivattua tai säilöttyä, tai se hankittiin tuoreena torilta päivittäin. Varakkaimmat olivat myös hyödyntäneet jääkauppiailta saatavaa irtojäätä ruuan säilyttämiseen. Mutta toisen maailmansodan aika toi mullistuksen myös koko keittiömaailmaan. Frankfurtin messuilla esiteltiin keittiö, joka koostui yhtenäisistä kaapeista ja työtasoista entisen irrallisen koneiden ja lipastojen sijaan. Tätä mullistavaa uutta ajattelutapaa jatkojalostettiin Ruotsissa, ja niinpä modernin keittiön esiäiti saikin nimen ”ruotsalainen keittiö”. Myös ajat olivat muuttuneet, ja palvelusväki väheni siten, että perheen emännät asettuivat itse keittiöidensä hengettäriksi. Keittiöt pysyivät 1950-luvulle asti kuitenkin erillisinä huoneina asunnon perukoilla. Kapinoivat kokit halusivat kuitenkin muun perheen seuraan ja keittiö alkoi vallata tilaa kodin keskeisimmiltä alueilta. 60-luvulla kehiteltiin avokeittiöitä, jotka saattoi sulkea oleskelutiloista ison liuko-ovin tai paljeseinin. 70-luvulla keittiöt kasvoivat niin, että perhe mahtui arkiruokailemaan keittiötilassa. 80-luvulla keittiöt kiilsivät ja esittelivät hienouksinaan baaritasoja ja mikroaaltouuneja. 90-luku toi mukaan saarekkeet, jotka samalla yhdistivät ja erottivat avokeittiön ja olohuoneen. Nykyisin materiaalien kirjo ja muotojen ja toimintojen valikoima on miltei rajaton. Keittiön on nykyisin persoonallinen osa kodin kokonaissisustusta – juuri sellainen, millaiseksi sen haluat kokata.  Keittiö on juuri sinun...

Read More