Tekniikka

Blog

Keittiön tekstiilit

Posted by on 9:52 am sisään Keittiö | 0 kommentit

Keittiön tekstiilit

Pöytäliinat, tabletit ja lautasliinat tarvitaan kattauksen viimeistelyyn. Patalaput ja patakintaat hoitavat hommansa kaikessa ruuanlaitossa – tuoreruokamenua mukaan laskematta. Kokille puetaan esiliina ja keittiön pyyhkeet saavat kyytiä astioiden, käsien ja lepäävien itkevien munakoisojen kimpussa.  Istuintyynyt pehmentävät aamupuuroa kauhovan koululaisen penkkiä ja kauppakassi napataan mukaan ostoksille riennettäessä. Moni keittiö somistetaan myös verhoin – tunnelman luomiseksi ja näkösuojaksi. Tekstiilit ovat olennainen osa keittiötä. Olen vähän tekstiilifriikki. Rakastan toimeksiantoja, joissa saan valita myös kodin tekstiilit! Mattojen, verhojen, kalusteiden verhoilujen, sohvatyynyjen, petivaatteiden ja pyyhkeiden maailmaan sukeltaminen on antoisaa. On mielenkiintoista ja inspiroivaa tutustua valtaisiin tekstiilivalikoimiin ja niiden ominaisuuksiin. Yleensä on tarpeen etukäteen laatia iskusuunnitelman ja päättää peruslinjasta, jonka mukaan rajataan tietty tekstiilisuunta. Vallila Interior on suunnittelijalle ehdoton ykköspaikka, jonka ammattitaitoiset kangasmyyjät ja valtavat omat tuotevalikoimat ja monet edustukset varmistavat, että täydellinen tekstiilikokoelma syntyy varmasti.  Vallilan ompelupalvelun ansiosta kankaista saadaan myös loihdittua tarvittavat tuotteet täsmälleen toiveiden mukaisilla mitoilla, muodoilla, saumauksilla ja päärmeillä. Tarvittaessa myös asennus ja ripustus onnistuvat Vallilan pätevissä käsissä. Mikäli haluaa suunnata valmistuotemarkkinoille, ovat esimerkiksi Finlayson, Kodin Ykkönen, Marimekko, Stockmann ja Ikea varmoja valintoja. Tarjontaa keittiön tekstiileihin on runsaasti. Finlayson on suomalainen ikonituote. Tekstiilit henkivät suomalaista luontoa, perinteistä tekstiiliosaamista ja modernia muotoilua. Tämän brändin tuotteita voi suositella lämpimästi niin omaan keittiöön kuin ulkomaille vietäviksi tuliaisiksikin. Kodin Ykkönen on myös kokenut kasvojenkohotuksen ja sen uudet, nuorekkaat ja nerokkaan oivaltavat tekstiilimallistot ovat ilo sekä silmälle että kukkarolle. Marimekko tarjoaa taattua värikylläistä ja korkealaatuista tekstiiliosaamistaan myös keittiöihin. Stockalta taas saa melkein mitä vaan – merkkien, tyylien ja hintaskaalan suhteen on siellä valinnanvaraa. Uutta suomalaista tekstiilien designia tarjoavat Kauniste ja Verso Design. Näiden merkkien mallistoissa lähestytään taas luontoa, yksinkertaisuutta ja ekologisuutta. Tekstiilien ihana ominaisuus on myös se, että niitä on helppoa vaihdella ja uusia. Et tarvitse porakonetta ja kuulosuojaimia vaihtaessasi keittiön ilmettä vuodenaikojen, tilaisuuksien tai oman mielesi mukaan. Räiskyvä sitruunankeltainen väriläiskä on joskus tarpeen. Joskus taas keittiö puetaan oljenkeltaiseen tai sammalenvihreään harmoniaan. Ja jouluna tietysti...

read more

Kahvikoneet

Posted by on 9:50 am sisään Keittiö | 0 kommentit

Kahvikoneet

Olen kahvin sydänystävä. Mikä olisi ihanampaa kuin vastajauhetun kahvin tuoksu ja leppeä höyry unenpöpperöisenä aamuna. Lämmin, tuoksuva ja pehmoinen kahvikupponen kuuluu jokaiseen aamuun ennen mitään muuta toimea. Aivoni käynnistyvät vasta kahvikupillisella. Kyllähän nekin energiaa kaipaavat – ja vireää herättelijää. Kahvi maistuu myös äärettömän herkulliselta kevyen lounaan tai lämpöisen illallisen jälkeen. Silloin kahvi vaatii kyytipojakseen pienen makean makupalan. Pysähdys kuppilaan ja tiukka espresso tujauksella sokeria saa energian taas rullaamaan kovassakin kiireessä. Ja miltä tuntuisi pitkä autoreissu ilman takeaway-kupposta? Tai piknik ilman kuumana höyryävää termoskahvia? Kotikeittiöön kannattaa jokaisen kahvikissan hankkia oma kahvikone. Kahvikoneesta saa yleensä myös niin sanottua ”tavallista kahvia”, eli espressoa laimeampaa niin sanottua ”lungoa”. Mutta koneen kahvi maistuu joka tapauksessa suodatinkahvia voimakkaammalta, sillä pavut joko jauhetaan koneessa reaaliajassa tai kahvi on pakattu tiivistettyyn annosrasiaan, jossa sen aromit ovat vastajauhetun kahvin tasolla.  Kahvikoneet puristavat kuuman veden jauhetun kahvin läpi ja uuttaminen käy nopeasti, noin alle puolessa minuutissa. Siksi kahvikonetta valittaessa onkin tärkeää tunnistaa espresson valmistuksen olennaisimmat seikat: veden lämpötila, tasaisesti jauhetut pavut, jauhatuksen karkeus, keittimen laatu ja sen säädöt. Toki espresson voi kiehauttaa liedellä perinteisessä mutteripannussakin, mutta täydellisemmän nautinnon saa isompaa painetta ja tiiviyttä tarjoavilla kahvikoneilla. Erilaisten kahvikoneiden suosio on ollut viime aikoina kasvussa. Koneita on sekä pöydällä seisovia erillisiä laitteita että kaapistoon integroitavia koneita. Muun muassa Miele, Whirlpool ja Siemens myyvät kalusteisiin integroitavia koneita, joiden muotokieli on brändin uunien ja liesien kanssa yhtenevää. Erillisiä kahvikoneita valmistavat muun muassa Krups, Philips ja Melitta. Perinteiset italialaiset kahvin ammattilaiset kotikeittiöönkin sopivissa koneissa ovat De’longhi ja Jura. Appia ja Nuova Simonelli valmistavat sitten todellisen puoliammattilaisen kahvinjuojan superlaitteet, joilla takuuvarmasti saa täydellisen creman ja lämpötilan. Nämä laitteet vaativat reilusti työpöytätilaa keittiöön. Mutta kahvinautinto onkin sitten täydellinen! Kapselikoneiden maihinnousua johti Nespresso. Nespresso onkin tehnyt kapselikahvista jo todellisen brändin ja merkin shopit ovat kuin pieniä taideteoksia monivärisinen kapseliseinineen. Kapselikoneita on noussut sittemmin kuin sieniä sateella.  Jotkut kapselikoneet tekevät vain espressoa, toiset taas muutamaa erilaista kahvia. Joillain koneilla voi tehdä myös kapseleista teetä tai kaakota. Kapselilaitteita ovat esimerkiksi Boschin Tassimo, Dolce Gusto Genio, Dolce Gusto Circolo ja Pauligin Cupsolo. Kahvikone kannattaa aina testata ennen sen hankintaa! Valitse kone, joka tekee kahvia juuri...

read more

Keittiö ja designin huippumerkit

Posted by on 9:50 am sisään Keittiö | 0 kommentit

Hackman, Iittala, Gense ja Georg Jensen – aterinmuotoilun kärkinimiä! Ja kaikki Skandinaaveja. Huippua. Päästääkseen tähän maineeseen, näillä yrityksillä on taustallaan vuosikymmenten liiketoiminta, perinteiden kunnioitus ja knowhow-osaamisen jatkuva kehittäminen. Nämä huiput ymmärtävät myös designin merkityksen. Taidokkaat muotoilijat pystyvät yhdistämään tekniseen osaamiseen sen pienen ”jonkun”, jolla on merkitystä tuotteen funktionaaliseen ja esteettiseen arvoon. Parhaat aterimet ovat paitsi ergonomisia ja helposti puhdistettavia, myös niin kauniita, että niitä ei haluasi piilottaa laatikkoon. Taidolla muotoiltu haarukka ja lusikka myös saavat ruuan maistumaan parhaimmaltaan. Näiltä yrityksiltä löytyvät arki- ja juhla-aterimet, lasten aterimet sekä tarjoiluun tarvittavat ottimet ja tarvikkeet niin, että koko kattaus on yhtenevän muotokielen alla. Tällöin pääosaan nousee itse ruoka. Ja seura! Tässä YouTube-videossa ”Iittala image film” esitellään mainiolla tavalla se, miten Iittalan kattaus syntyy ja elää.  Iittala on suomalaisten rakkain ja loistavin tuotemerkki, jonka alla on nykyisin niin paistinpannut ja teräsastiastot kattiloineen, teräsaterimet, keramiikkatuotteet lautasista ja kulhoista taidekeramiikkaan, lasituotteet ruokailusta taidelasiin ja lyhtyihin sekä keittiön tekstiileihin. Iittala tarjoaa siis kaiken, mitä tarvitaan kattamiseen, ruuanlaittoon ja pientavarasisustamiseen. Iittalan designsateenvarjon suojissa ovat Iittalan oman brändin lisäksi Hackman, Arabia, Rörstrand ja Fiskars. Suomalaisten toiset rakkaat klassikot ovat Marimekko, Artek ja Aarikka. Marimekon raikkaat ja vahvat kuosit ja värit sopivat pirteisiin keittiöihin ja juhlatilaisuuksiin tunnelmaa muuntamaan. Marimekolla on tuotteita sekä keittiön säilytykseen, kattaukseen ja koristeluun. Artek taas edustaa arkkitehtonisempaa ja hillitympää linjaa, jossa esille nousevat luonnonmukaisuus ja materiaalisuus. Artekin tarjoiluvaunut ovat himottu klassikko. Tarjottimet, vadit, maljakot, kulhot ja tekstiilit täydentävät tyylikkään ja hallitun kattauksen. Aarikka on puutuotteiden kuningatar, jonka ihastuttavat kattaustarvikkeet tuovat pöytään varmasti suomalaisen tuulahduksen. Aarikan tuotteet ovatkin mainio tuliaislahja. Uudempi suomalainen muotoilu ei jää klassikoiden varjoon! Nuoresta polvesta suomalaiseen keittiöön istuvat mainiosti esimerkiksi Tonfisk Design ja Verso Design.  Helsingissä vuonna 1999 perustettu Tonfisk Design on pieni, keramiikkaa ja astioita valmistava design-yritys, joka tunnetaan maailmalla parhaiten puuta ja keramiikkaa hauskasti yhdistelevästä WARM tee- ja kahviastiastosta. Vuonna 1997 perustettu Verso Design Oy taas valmistaa laadukkaita sisustustuotteita ekologisista ja allergiaystävällisistä luonnonmateriaaleista. Verso valmistaa keittiöön muun muassa kattaus- ja pientuotteita, kuten pannunalusia ja...

read more

Keittiö ja lasi

Posted by on 9:49 am sisään Keittiö | 0 kommentit

Keittiö ja lasi

Lasin historia on yllättävän pitkä: lasiesineitä valmistettiin jo muinaisessa Egyptissä noin 1500 eaa. Euroopan vanhimmat ikkunalasit olivat 300-luvun Roomassa ja keskiajalla (vv.500-1400) Venetsia oli lasimaailman keskus. Suomen ensimmäinen lasitehdas perustettiin jo vuonna 1681. Lasissa on jotakin mystistä, vaikka sitä nykyisin onkin kaikkialla. Lasin valmistukseen tarvitaan kovaa kuumuutta, noin 1500°C, ja lasiseos on pääosin piioksidimönjää. Lasia muokataan periaatteessa kolmella tavalla. Sulatettua massaa, mänkiä, puristetaan, puhalletaan tai vedetään ”float”-tekniikalla. Erilaisilla mineraalilisillä lasista saadaan värillistä. Ja erilaisilla yhdisteillä sekä jälkikäsittelyillä lasin ominaisuuksia voidaan muokata niin, että saadaan palon kestävää tai turvalasia. Lasi on siis hyvin teknistä ja samalla se on myös kaunista. Suomalainen lasi on rakennusalalla tunnettua. Pilkington on kaikille suunnittelijoille tuttu firma, jonka kanssa saadaan valmistettua erikoisemmatkin lasituotteet. Nuutajärvi, Riihimäen Lasi ja Iittala taas ovat tunnettuja sekä lasisista käyttöesineistä että lasitaiteesta.  Tapio Wirkkala, Alvar Aalto, Kaj Franck, Timo Sarpaneva, Kerttu Nurminen ja Nanny Still ovat klassikkonimiä lasimuotoilun ja -taiteen saralla ja heidän lasinsa ovat maailmalla laajalti tunnettuja. Osa suomalaisesta lasitaiteesta kuuluukin keräilyharvinaisuuksiin. Lasia käytän keittiösuunnittelussa hillitysti. Lasi on parhaimmillaan vitriinikaappien ovissa silloin, kun esillä on tarkoin valittuja astioita ja esineitä. Koko keittiön yläkaappien lasittamista en koskaan suosittele, sillä keittiön astiastoon, laitteisiin ja tarvikkeisiin kuuluu paljon sellaista, jolla ei ole esteettistä arvoa. Lasi on myös mainio taustamateriaali silloin, kun työtason takainen seinä halutaan suojata roiskeita. Lasin taustan voi käsitellä haluamallaan tavalla erilaisilla pinnoitteilla, valokuvasuurennuksilla tai jättää vaikka tiilipinnalle. Lasi suojaa pinnan pesunkestäväksi. Lasin voi myös hankkia hiekkapuhallettuna, kalvotettuna tai värillisenä. Tai sen sisään saa laminoita valokuvan. Taustalasin reunat on myös hiottava. Ja mikäli lasi tulee liesitason taakse, täytyy sen olla karkaistu, jotta se kestäisi kuumuutta. Ja lasi parhaimmillaan on tietysti kädessä! Täynnä kuplivaa Cavaa tai puhtaanvalkoista luomumaitoa. Juomalasi on minulle aina kirkas. Värillinen lasi vääristää juoman väriä, jolloin täydellinen makuelämys jää vajaaksi. Makuhan syntyy ei vain kielen makunystyröissä, myös vaan tuoksussa, ulkonäössä, kosketuksessa ja lämpötilassa. Kahvini haluan valkoisesta, paksusta keramiikasta tehdystä pehmeämuotoisesta kupista. Maitoa tarjoilen korkeasta ristileikatusta kirkkaasta lasista, tuoremehua pyöreäpohjaisesta keskikokoisesta lasista ja samppanjan juon epäortodoksisesti mieluiten laakeasta lasimaljasta. Tyylejä ja tottumuksia on monia, ja ne ovat kaikki...

read more

Keittiö ja muovi

Posted by on 9:43 am sisään Keittiö | 0 kommentit

Vilkaisepas seuraava lyhyt You Tube –klippi! ”Plastex Aidosti Auto ja keittiö” –mainoksessa tiivistyy jotakin olennaista meistä suomalaisista. Meillä kuljetetaan, säilytetään ja suojataan ruuat ja nesteet muovirasioihin, kanistereihin ja pulloihin! Suomi oli yksi edelläkävijöistä muovin vallatessa maailmaa. Muotoilijamme nousivat julkisuuteen ottaessaan haltuun muovi moninaiset uudet mahdollisuudet. Muovi on muotoiltavissa vapaammin kuin mikään muu materiaali. Se saadaan myös kestämään ja joustamaan samanaikaisesti. Kuuluisia suomalaisia muovituotteita ovat esimerkiksi Yki Nummen 50-luvun klassikkovalaisimet sekä Eero Aarnion ja Ristomatti Ratian 60-luvun muovihuonekalut ja pienesineet. Ensimmäinen muovitehdas oli vuonna 1921 Tampereella aloittanut Sarvis. Sarviksen muovituotteet valmistettiin maidosta! Varsinaisen maihinnousun koteihin muovitavarat tekivät muovien kehittyessä öljypohjaisiksi. Nykyisin muoveja on monenlaisia ja erilaisiin tarkoituksiin huolellisesti tuotettuja. Keittiön muovipinnat ja muoviset astiat ja aterimet ovat elintarvikemuovia, joka ei sisällä elimistölle haitallisia aineita. Muovien kanssa on kuitenkin syytä olla varovainen, sillä ne eivät kestä kuumaa. Muovit ovat helpottaneet keittiössä erityisesti ruuan säilyttämistä. Seuraavassa mainiossa luennossa ”The Pre-Plastic Kitchen: Preserving Food in the Victorian Home – with Lauren Palmor” kerrotaan, miten ennen pärjättiin keittiössä ilman muovia. Lempituotteeni keittiön muoveissa ovat leikkuualustat. Muovinen alusta on tarpeen silloin, kun viipaloidaan hiuksenohuita siikasiivuja carpaccioon tai pyöritellään silakoita rapeakuorisiksi. Muovialustasta kalan hajun saa pestyä helposti – se kestää vaikka astianpesukoneen myllerryksen. Jääkaapissa tuoksut eivät sekaannu ja aromit säilyvät eheinä, kun ruuat säilyttää tiiviissä muovipurnukassa. Kolmas suosikkimuovituotteeni on Fiskarsin sakset! Niiden muovinen kädensija on superergonominen ja tekee värikkyydessään myös saksien löytämisestä aterinlaatikon uumenista helpoksi myös kokkivieraille. Muovilla on kuitenkin hieman huono maine. Mistä se johtuu, kun tuote on niin näppärä ja kepeä? Muovi on yksinkertaisesti liian halpaa! Sen edullisuus vaikuttaa siihen, että sitä heitetään huolettomasti roskiin. Maailman merillä lilluu muoviatolleja ja linnut tukehtuvat muovijätteeseen. Järkyttävä tilanne ei ole muovin, vaan ihmisten vika. Nykyisin käytettävistä muoveista osa on kierrätettävissä sellaisenaan ja kelpaa raaka-aineeksi uustuotantoon. Osaa muoveista voidaan taas muuntaa uuteen käyttöön sekoittamalla jätemuovia muihin materiaaleihin. Näin syntyvät esimerkiksi kierrätysterassilankut. Ota koppi, vältä turhia kertakäyttöisiä muovipakkauksia ja kierrätä muovisi! Käytä kankaista...

read more

Keittiö ja teräs

Posted by on 9:42 am sisään Keittiö | 0 kommentit

Keittiö ja teräs

Lapsuudenystäväni isä omisti tehtaan, joka valmisti teräksisiä tiskipöytiä. Teini-ikään, ja vähän se ylikin, asti se oli meistä todella tylsä ja ankea ala. Emme voineet kuvitella masentavampaa asiaa kuin tiskipöytä! Nuoremmille lukijoille voinen vielä muistuttaa, ettei astianpesukoneita oltu tuolloin keksitty, joten ruostumaton terästaso symboloi meille tiskivuoren äärellä hukattuja tunteja! Polkumme kulkivat sitten eteenpäin suureen maailmaan. Minusta tuli arkkitehti ja ystävästä liiketalouden huippuosaaja. Teräs alkoi taas kummasti kiinnostaa meitä molempia. Arkkitehdille teräs merkitsee mahdollisuuksia – teräksellä saa toteutettua pienin pilarein suuria rakenteita ja sillä saa yhtenäistä suurta pintaa ilman turhia kommervenkkeja. Ekonomille oma pieni terästehdas taas antoi mahdollisuuden näyttää, mihin teräs pystyy, kun se kytketään taidokkaaseen tuotekehitykseen ja markkinointiosaamiseen. Ystäväni tehtaan terästuotteet ovat nyt alansa huippuja – tarjolla on design-altaiden lisäksi keittiön varusteita sekä muun muassa postilaatikoita, puutarhavajoja ja teräsputkia, jotka eivät ruostu. Ruostumaton teräs on yksi keittiön parhaimpia materiaaleja. Pesupöydän ja altaiden ohella terästä löytyy useimmissa jääkaapeissa, uuneissa, liesitasoissa, astianpesukoneissa, pienkoneissa ja kattiloissa. Teräs on vahvaa, kestävää, helposti puhdistettavaa, hygieenistä ja turvallista. Teräksen lämpöominaisuudet ovat loistavat, ja se sopii niin perinteiselle sähköliedelle, kuin kaasuliekin päälle tai keraamiselle tai induktiotasollekin. Teräs kestää myös uunin paahteessa. Isot ruostumattomat teräspinnat ovat keittiössä kätevimmillään harjatulla pinnalla – tällöin tahmatassujen sormenjäljet pysyvät jotenkuten hallinnassa. Mutta kiiltävä kromi on jotain, jolla keittiöön saa kertaheitolla ammattikeittiön ilmettä ja ripauksen luksusta. Kromatut pienkoneet, koukut ja pyyhetangot peilaavat kauniisti keittiön muita värejä ja materiaaleja.  Kiiltävät teräspinnat pääsevät parhaiten oikeuksiinsa, kun niihin yhdistää kontrastoivia pintoja ja materiaaleja – jotakin rosoista, pehmeää tai mattaa. Robusti puu, rouheat tekstiilit ja mattamaalatut väripinnat ovat teräksen parhaita kumppaneita keittiössä. Keittiön teräsmaailman julkkiksia ovat Dualitin kromatut leivänpaahtimet, Iittalan designhuippuina palkitut kattilat ja Alessin säihkyvät kalavadit. Emmekä saa unohtaa kokin parasta ystävää: veitsiä. Veitsien kuninkaisiin kuuluvat japanilaiset MAC-veitset. Nämä käsin hiotut veitset ovat partakoneenteränteräviä ja täydellisesti tasapainotettuja. Teräs istuu käteen myös aterimissa. Me suomalaiset olemmekin hemmoteltuja, sillä olemme saaneet nauttia Hackmanin laadukkaista aterimista jo 1800-luvun lopulta lähtien! Tiedäthän sen tunteen, kun ulkomailla kohotat herkullisen ravintola-annoksen äärellä haarukkasi, ja se on kevyt alumiininen heitukka!  Teräs, keittiö ja hyvä safka kuuluvat...

read more

Keittiö ja puu

Posted by on 9:41 am sisään Keittiö | 0 kommentit

Keittiö ja puu

Vuosi sitten matkustin pariksi viikoksi Pohjois-Kataloniaan. Paikallinen arkkitehti Banyolesin pikkukaupungissa on yksi rakkaimmista ystävistäni vuosikymmenten takaa. Viimeksi meillä käydessään hän oli tuonut repullisen katalonialaisia design-esineitä. Nyt halusin iskeä takaisin suomalaisella design-arsenaalilla. Niinpä kokosin muutaman uniikin pikkuesineen Design Centeristä, pellavaisia Jokipiin karheita pyyhkeitä ja ylellisiä serviettejä, sekä roppakaupalla Fazerin sinistä. Jotta design-maailman kattaus olisi täydellinen, hankin myös puusta veistettyjä, perinteisiä ottimia ja voiveitsiä. Tuomiseni otettiin riemulla vastaan ja niitä ihasteltiin koko suvun voimin. Eipä kuitenkaan aikaakaan, kun kierrellessämme pikkuisia vuoristokyliä, osuimme paikalle markkina-aikaan. Tarjolla oli upeita, käsin paikallisesta puusta veistettyjä perinteisiä ottimia ja voiveitsiä! Voi sitä naurun hekotusta. Näin suuri pieni on maailmamme. Onneksi kyseessä ei kuitenkaan ollut ylikansallinen turistikrääsä, vaan todiste hyvästä muotoilusta. Tarpeeseen paikallisesta materiaalista tehdyt puiset aterimet ovat taidonnäyte funktionaalisesta suunnittelusta, joka tuottaa vastaavan tuotteen Euroopan eri laidoilla. Samalla ne viestivät käsityötaidosta ja se kulkemisesta perintönä kulttuurissamme. Puu kaikissa muodoissaan kuuluu keittiöön. Keittiö voi olla rakenteiltaan ja myös pinnoiltaan puuta, miltei kaikki keittiökalusteet ovat puisia tai puuaineisia, työtasot usein ja lihatukit aina ovat puuta.  Lastat, kaulimet, leikkuualustat, kauhat ja ottimet – kaikki ovat perinteisesti puisia. Silikoni- ja muovisekoiteaineet ovat helppohoitoisina ja keveinä osittain korvaamassa puisia käyttöesineitä, mutta puu pysyy luonnollisuutensa, lisäaineettomuutensa ja kauneutensa takia takuuvarmasti myös keittiöissämme. Ainakin minä haluan leikata rapeakuorisen limpun tammisella leikkuulaudalla ja kauhoa joulupuuroa puisella, käsin veistetyllä kauhalla! Silloin on aina toiveissa saada se manteli. Puussa viehättää sen elävyys ja pehmeys. Puu viestittää kuvioillaan elämästä, sen sykkeestä ja ala-ja ylämäistä. Puu on inhimillinen ja luotettava. Puu kutsuu koskettamaan. Markkinoilla on upeita, askeettisia sileitä haapa- ja koivupuisia keittiötavaroita. Mutta tarjolla on myös jalopuisia, tummanpuhuvia ja vaikuttavan upeita aterimia, tarjottimia, kulhoja ja alustoja. Modernit käsityöläiset kokeilevat myös eri puulajien yhdistelemistä ja puun intarsia-kuviointia. Puun mahdollisuudet ovat miltei loputtomat. Oman puunsa ja puutuotteensa löytää parhaiten seuraamalla intuitiotaan. Se mikä kutsuu luokseen ja kehottaa silittämään, on sinun...

read more

Keittiö on kodin sydän

Posted by on 9:36 am sisään Keittiö | 0 kommentit

Keittiö on kodin sydän

Keittiö tuo useimmille jo sanana mieleen kodin – ja useimmiten myös äidin siellä hyörimässä.  Keittopisteiden historia on yhtä pitkä kuin ihmisen. Luolien nuotiotulista on kuljettu pitkä matka hydraulisesti esiin nouseviin ultra-kaapistoihin ja höyryuuneihin! Köyhemmissä maissa ruoka valmistetaan edelleenkin maapohjalle rakennetulla avotulella ja ruoka nautitaan suurilta yhteisiltä vadeilta sormin. Meistä high tech –ihmisistä tämä saattaa jopa vaikuttaa romanttiselta. Tai sitten tunnemme sääliä. Yhteinen, jaettu ruokahetki on kuitenkin sosiaalisesti voimaannuttava ja yhteisyyttä vahvistava tapa, jonka arvoja kannattaisi tuoda uudelleen myös omaan ruokakulttuuriimme. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminenhan etäännytti varakkaamman väen ruuanlaiton käytännöistä sadoiksi vuosiksi. Kartanot, villat, residenssit ja linnat varustettiin talouspihoin ja keittiökerroksin, joihin yhteyttä pidettiin vain kutsukelloa nykäisemällä. Keittiöt olivat taloudenhoitajan valtakuntaa, ja kokkaus tehtiin suururakkana. Keittiön keskipiste on aina ollut liesi ja uuni. Valtavat muuratut laitokset hallitsivat ennen keittiöitä ja ruoka säilytettiin erillisessä varastossa. Työtilana toimi suuri pöytä ja astiat ripustettiin säilöön seinille. Kun jääkaapit ilmestyivät markkinoille 1920-luvulla, raivattiin keittiöön tila tälle suurelle ihmelaitteelle. Tähän asti ruoka oli lähinnä kuivattua tai säilöttyä, tai se hankittiin tuoreena torilta päivittäin. Varakkaimmat olivat myös hyödyntäneet jääkauppiailta saatavaa irtojäätä ruuan säilyttämiseen. Mutta toisen maailmansodan aika toi mullistuksen myös koko keittiömaailmaan. Frankfurtin messuilla esiteltiin keittiö, joka koostui yhtenäisistä kaapeista ja työtasoista entisen irrallisen koneiden ja lipastojen sijaan. Tätä mullistavaa uutta ajattelutapaa jatkojalostettiin Ruotsissa, ja niinpä modernin keittiön esiäiti saikin nimen ”ruotsalainen keittiö”. Myös ajat olivat muuttuneet, ja palvelusväki väheni siten, että perheen emännät asettuivat itse keittiöidensä hengettäriksi. Keittiöt pysyivät 1950-luvulle asti kuitenkin erillisinä huoneina asunnon perukoilla. Kapinoivat kokit halusivat kuitenkin muun perheen seuraan ja keittiö alkoi vallata tilaa kodin keskeisimmiltä alueilta. 60-luvulla kehiteltiin avokeittiöitä, jotka saattoi sulkea oleskelutiloista ison liuko-ovin tai paljeseinin. 70-luvulla keittiöt kasvoivat niin, että perhe mahtui arkiruokailemaan keittiötilassa. 80-luvulla keittiöt kiilsivät ja esittelivät hienouksinaan baaritasoja ja mikroaaltouuneja. 90-luku toi mukaan saarekkeet, jotka samalla yhdistivät ja erottivat avokeittiön ja olohuoneen. Nykyisin materiaalien kirjo ja muotojen ja toimintojen valikoima on miltei rajaton. Keittiön on nykyisin persoonallinen osa kodin kokonaissisustusta – juuri sellainen, millaiseksi sen haluat kokata.  Keittiö on juuri sinun...

read more